Kirjeitä tuonpuoleisen rajamailta

Jos hänellä on siniset silmät ja kultainen tukka, onko hän maailman kaunein tyttö. Jo syntymästä lähtien hänen hymynsä on salaperäinen ja valloittava. Hän poimii villiruusuja hiuksiinsa ja värittää huulensa mustikoilla siniseksi. Voitteko vastustaa hänen lempeitä sanojaan?

Ja jos hän elää satumaailmassa, jossa valkoisilla kaneilla on taskukellot, saako hänen sieluaan koskettaa. Kun hän saa siivet selkäänsä ja lentää pilvilinnansa prinsessaksi, voimmeko saada luvan sulkea hänet lasipurkkiin ja vain katsella kimaltavia kyyneliä. Muurataan hänelle kivi kiveltä mökki johon voimme sulkea hänet, ettei hän enää koskaan mene pois.

Jos me näemme hänen silmistään vaaleanpunaisen maailman jossa kaloilla on siivet, me voimme ymmärtää miksi hän haluaa enkeliksi. Kun annamme hänelle vapauden juosta paljain jaloin soratiellä ja kaatua ruispeltoon, hän nauraa niin että se koskettaa meitä sydänjuuria myöten. Puhtaus, jalot silmät ja syy, hän sanoo kun hänet löydetään lihaveitsi kädessään isän verisen ruumiin viereltä.

Entä jos hän jaksaa viellä hymyillä Herra kaupunginjohtajalle, joka ei tunne käsitettä lupaus, annetaanko hänen mennä. Hän on hurmaava pellavamekossaan kävellen kädet sidottuina. Punaiset korot ovat maksullisen naisen merkki ja silti hän keikistelee korkokengissään kyläläisille hymyssä suin. Jos hän uskoo satujen pelastavaan prinssiin valkean ratsun selässä, voiko hän olla rakastunut tyttöön?

Jos hänelle sanotaan “äläkä enää koskaan palaa”, juokseeko hän pois taakseen katsomatta, paljain jaloin niin kuin silloin, kun hän viellä halusi tulla isona enkeliksi. Jos häntä seuraa se, jonka sydämen on varastanut maailman kaunein tyttö, onko hän viellä murhaaja vai enää pelkkä rakastaja.

(Omistettu Nanille, hyvää Joulua, toivottavasti tykkäsiit :)