Piirrän sydämiä selkääsi sormenpäillä

Paloittele minut siististi kappaleiksi, yhtä huomaamattomasti kuin muutat katkerat kyyneleesi tulipunaruusuiksi. Kun ilmestyn ovellesi vaalean violeteissa villasukissa ja hymyilen. Tuon tupakkaa ja mozzarella ehkä sitruunoita. Puoliraakoja, vähän vihreitä.

Tunne jokaisella sydämenlyönnillä hengitykseni ihan siinä lähellä. Kun kirjoitan sinulle rakkausrunoja ruusuilla koristellulle kirjoituspaperille mustekynällä. Kirjoitan akustisen kitaran pehmeästä äänestä ja aamun ruuhkabusseista ehkä auringonkukan siemenistä. Niistä pienistä joista kasvaa keltaisia kukkia.

Kävele askelaskeleelta lähemmäs minua. Kun kerron sinulle "rakastan sinua". Silitän tummia hiuksiasi ja katson syvälle silmiisi ehkä suutelen pehmeitä huuliasi. Sinä vihaat tupakan hajua. Silti rakastat tupakan ja kahvin makuisia suudelmiani.

Ja minä käperryn kainaloosi lepäämään vaikka tiedän tasan tarkkaan sinun hajottavan minut taas. Piiloudun pahalta sinun rakkauteesi. Enkä edes tiedä onko se minun. Sinun sydämesi nimittäin.